FL Stina Ojalan väitöskirja on luettavissa myös verkosta

Integroituva tietoyhteiskunta vaatii yksilöllisyyden huomioonottamista

FL Stina Ojalan aidosti monitieteisessä väitöskirjassa tutkitaan puhutun ja viitotun kielen eroja ja yhtäläisyyksiä. Tutkimuskysymykset kuuluvat
puhetieteiden, kielitieteen, evoluutiobiologian ja lääketieteiden alueisiin,
mutta käytetyt menetelmät ovat teknis-luonnontieteellisiä.

Nykyisen tietoyhteiskunnan tietomäärä on kasvanut voimakkaasti viimeisen vuosikymmenen aikana. Suurin osa tiedosta on tekstinä. Seuraavaksi suurin osuus on puhedatalla. Suurimmalle osalle meistä tieto on saavutettavaa, mutta sokeat hyötyisivät ääneen luetuista ja kuurot viitotuista tiedotteista.

Puheella ja viittomisella on yhteiset juuret

Viime vuosina tutkimustulokset eri tieteenaloilta ovat osoittaneet, että puhe ja viittominen voisivat olla samansyntyisiä. Yhteisen taustan olettamus oli yksi väitöskirjan tutkimuskysymyksistä. Ojalan väitöskirjan tulokset tukivat puheen ja viittomakielen yhteistä evoluutiobiologista alkuperää. Tulokset
osoittavat mm. että viittomakieli koostuu äänteidenkaltaisista eroteltavissa
olevista luokista.

Puhuttua ja viitottua kieltä verrattiin kokein, jotka olivat vertailukelpoisia. Näiden perusteella viittominen on yhtä yksilöllistä kuin puhekin. Toisaalta esimerkiksi kategorinen havaitseminen ilmenee molemmissa kommunikaatiomuodoissa. Kategorisella havaitsemisella tarkoitetaan kykyä
luokitella havaintoja. Puhuttu ja viitottu kieli siis toimivat samalla tavoin.

Yksilöllisyys on huomioitava käyttöliittymäsuunnittelussa

Luokittelun perusteella löydettiin havaintokentästä alueita, joilla kaikki ovat yhtä mieltä luokasta. Tämä tieto auttaa suunnittelemaan uusia käyttöliittymiä mutta myös muokkaamaan jo toimivia sovelluksia yhä paremmaksi. Näiden avulla pystytään jo suunnittelussa vastaamaan yksilöllisiin tarpeisiin. Havaintokentän alueita, joissa yksilölliset erot havaintokentässä korostuvat, kutsutaan
harmaiksi alueiksi. Esimerkkinä harmaasta alueesta puheessa on vaikkapa äänne,
joka toisen mielestä on /i/, toisen mielestä onkin /y/. Tämä on asia, joka pitää huomioida puhekäyttöliittymän suunnittelussa.

Ojalan tutkimuksessa tarkastellaan käyttöliittymäsuunnittelussa tärkeitä asioita laajemmissa asiayhteyksissä. Toisaalta muilta tieteenaloilta saatu tieto pyritään myös suodattamaan käyttöliittymäsuunnittelussa hyödynnettäväksi. Tutkimustulokset tuovat käyttöliittymäsuunnittelua ja muita tieteenaloja lähemmäksi toisiaan.

Lauantaina 21. toukokuuta 2011 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (ICT-talo, luentosali Alpha, Joukahaisenkatu 3-5) julkisesti tarkastettavaksi filosofian lisensiaatti Stina Irmeli Ojalan väitöskirja "Towards an Integrative Information Society: Studies on Individuality in Speech and Sign" (Kohti
integroituvaa tietoyhteiskuntaa: yksilöllisyyden ilmeneminen puheessa ja viittomisessa). Väitöstilaisuudessa on yleistulkkaus viittomakielellä ja kirjoitustulkkauksena. Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Markku Turunen Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Tapio Salakoski.

FL Stina Ojala on syntynyt 1974 Turussa ja kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 1993 Nousiaisten lukiosta. Hän on valmistunut filosofian maisteriksi 2000 ja filosofian lisensiaatiksi 2003 Turun yliopistosta. Hän toimii tutkijana Turun yliopistossa ja toukokuun loppuun asti Suomen Kuurosokeat ry.ssä. Väitös kuuluu tietojenkäsittelytieteen alaan.

Väittelijän yhteystiedot toimittajia varten:

työpuhelin 02 333 7495, matkapuhelin 040 594 5415, s-posti stina.ojala[at]utu.fi

Väittelijän kuva:

Väitöskirjan myynti: Turun yliopiston kirjasto
, julkmyynti (at) utu.fi, puhelin 02 333 6662

Väitös on julkaistu Turun yliopiston sähköisessä julkaisuarkistossa: