A- | A+ | Sivukartta
 
Olet tässä: Etusivu | Ajankohtaista | Ajankohtaista Suomen Kuurosokeat ry:n oikeuksienvalvonnalta

Ajankohtaista Suomen Kuurosokeat ry:n oikeuksienvalvonnalta

Oikeuksienvalvonnan työryhmä on antanut lausunnon Valinnanvapauslakiesitykseen liittyen 14.12.17. Tässä tiivistelmä, jonka laitoimme vapaavalintaiseen lopputekstiin.

Palveluohjaus, neuvonta ja tiedottaminen sekä tiedonsaanti

Ehdotettu valinnanvapausmalli on monitasoinen ja vaikeasti hahmotettava kokonaisuus. Valinnanvapaus edellyttää palveluohjausta ja neuvontaa, omalla äidinkielellä ja saavutettavalla tiedonsaantitavalla.

Asiakkailla on oltava riittävästi vertailtavaa tietoa palveluista ja eri palveluntuottajista. Vaikuttamismahdollisuuksiin ja päätöksentekoon vaikuttaa merkittäväsi asiakkaan kyky tietää ja ymmärtää, mitä voi valita ja millainen palveluketju valintaan liittyy. Useimmilla kuurosokeilla on laaja-alaisia ja monialaisia palvelutarpeita. Sitä kautta palveluohjaus, toimivat palveluketjut ja yhteen sopivat palvelukokonaisuudet nousevat erittäin merkityksellisiksi.

Uhkana on, että kuurosokeat itse joutuvat mahdottomaan palvelukoordinaattorin rooliin, mistä eivät suoriudu. Tämä voi johtaa syrjäytymisvaaraan. Palvelujen koordinointitehtävä on erittäin haasteellinen ja edellyttää ammattitaitoa ja tietämystä kuurosokeudesta ja sen seurannaisvaikutuksista arjen selviytymiseen.
On muistettava tietojärjestelmien saavutettavuus ja toimiminen myös apuvälineillä, mutta huolehdittava myös niiden asiakkaiden tiedonsaannista, jotka eivät pysty sähköisiä palveluja käyttämään. Tällaisia ovat esimerkiksi ikääntyneet kuulonäkövammaiset ja taktiiliviittomakieltä käyttävät kuurosokeat

Jatkossa on turvattava, että kaikissa sotekeskuksissa on riittävä sosiaalityöntekijöiden työpanos käytettävissä. Sosiaalityöntekijöiden tulisi olla kokoaikaisia ja läsnä jatkuvasti. Näin he pääsevät kehittämään Sote- keskusten sosiaalityön sisältöjä.

Tiedottaminen ja tiedonsaanti on turvattava. Myös niiden asiakkaiden, joiden äidinkieli on muu kuin suomen- ja ruotsin kieli, tiedonsaanti on turvattava. Pelkkä ”mahdollisuuksien mukaan toimiminen ” vaarantaa kielellisten oikeuksien toteutumisen. Kaiken tiedottamisen tulee olla saavutettavissa myös apuvälineohjelmia käytettäessä. Tiedonsaanti on turvattava asiakkaan tarvitsemalla tavalla (esim. pistekirjoitus, isokirjoitus, selkokieli, viitotussa muodossa sekä äänitteellä).

Kieli ja kommunikaatio

Valinnanvapauslakiehdotuksessa ei ole edelleenkään huomioitu viittomakieltä käyttävien kielellisiä oikeuksia. Viittomakielilaki mainitaan valinnanvapauslakiehdotuksessa vain kerran. Kielellisiä oikeuksia koskevissa pykälissä (mm. § 40 suoran valinnan palveluiden kieli) ei ole nostettu lainkaan esille viittomakielilakia tai viittomakieltä käyttävien oikeuksia. Valinnanvapauslakiluonnoksessa ei ole huomioitu riittävästi tulkkauspalvelun järjestämisvastuuta sosiaali -ja terveydenhuollossa, laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista 133/2010. Nyt sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestäjien vastuulla on ollut tulkkauspalvelun tilaaminen tulkkauspalveluun oikeutetulle henkilölle. ”Mahdollisuuksien mukaan” tulkkauspalvelun järjestäminen ei ole riittävän velvoittavaa.

YK: n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista on lain tasoisesti voimassa ja asettaa julkiselle vallalle yhdessä perustuslain § 22 kanssa velvollisuuksia ryhtyä sopimuksessa mainittuihin toimenpiteisiin sekä edistää vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden toteutumista.

Asiakassuunnitelmat

Asiakassuunnitelman laatimisessa asiakas näyttää jäävän marginaaliin. Miten käytännössä varmistetaan se, että suunnitelmat ovat asiakkaan kokonaisvaltaiset tarpeet huomioivia ja sitovia. Asiakassuunnitelman sitovuus on varmistettava. Asiakassuunnitelma tulee laatia yhdessä asiakkaan kanssa moniammatillisesti asiakkaan kieli ja kommunikaatio huomioiden. YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista, jonka suomi on ratifioinut 2016 nostaa esille 3:ssa artiklassa syrjimättömyyden ja täysimääräisen sekä tehokkaan osallistumisen ja osallisuuden yhteiskuntaan.

Kaksoisaistivamman seurannaisvaikutukset edellyttävät asiakassuunnitelman säännöllistä tarkistamista vammojen ja elämän tilanteiden muuttumisen vuoksi. Asiakasta koskeva asia on käsiteltävä ja ratkaistava siten, että ensisijaisesti otetaan huomioon asiakkaan etu (sosiaalihuollon asiakaslaki).

Kaksoisaistivamman haittojen tunnistaminen ja kuntoutuksen saaminen tulee turvata horisontaalisesti ja vertikaalisesti, noudattaen YK:n yleissopimuksenvammaisten henkilöiden oikeuksista 26. artiklaa. Kuntoutusohjauksen rooli jää epäselväksi. Kuntoutusohjauksella varmistetaan henkilön itsenäinen toimintakyky arjessa. Mikäli asiakasseteli tulee käyttöön, asiakassetelin arvon tulee olla joustava ja määräytyä asiakkaan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti.

Järjestöjen rooli ja yhteistyön merkitys

Maakunnat tulee velvoittaa yhteistyöhön yleishyödyllisten järjestöjen kanssa. Järjestöillä on vahva rooli ihmisen arjen asiantuntijoina. Järjestöjen rooli sote- keskuksessa voi olla esim. vertaistuen koordinointi. Vertaistuki ja kansalaistoiminta ovat vahva lisä suoran valinnan palvelujen rinnalle.

Asiantuntijajärjestönä Suomen Kuurosokeat ry:llä on erityisosaamista kaksoisaistivamman seurannaisvaikutusten kompensointiin. Palveluohjauksessa tulee hyödyntää järjestön erityisosaamista.

Lisäksi Sote- keskuksen ohjanta ja neuvontapalveluita pitää pystyä hankkimaan myös järjestöiltä, jotta myös järjestöjen erityisosaaminen tällä osa-alueella voit tulla hyötykäyttöön tulevassa valinnan vapausjärjestelmässä.

Mielestämme YK:n yleissopimusta vammaisten henkilöiden oikeuksista ei ole huomioitu riittävässä määrin valinnanvapauslakia valmisteltaessa.


Jaa verkossa facebookiin Twitteriin Google plus Pinterest Sähköpostiin Deliciouseen

Sivun alkuun

Kuurosokeiden omaehtoinen, itsenäinen ja hyvä elämä tasavertaisessa yhteiskunnassa
Olemme Facebookissa Suomen Kuurosokeat ry

Päivitetty: 19.12.2017 Webmaster