EtusivuAjankohtaistaAllan Aula on vuoden peesariViides VAKU-tapahtuma syyskuussa OulussaKuurosokeiden maailmanliiton puheenjohtaja on kuollut 19.4.Yhteistyöfoorumi tulkkauspalveluiden kehittämiseksiKelan uusi linjaus apuvälineistäHarvinaisten tapaaminen 5.-6.5.Golfin kuntolomaviikot 2012Kannanotto tulkin / viittomakielen ohjaajan / avustajan käytöstäYle vaihtaa tekstitysfonttiaNFC-etätunnistus helpottamaan näkövammaisten arkeaSuomen Kuurosokeat ry:n julkilausuma 2012-2013Syyskokouskuulumisia TampereeltaCitybirds yleisön suosikkiKuvia Koskettavin veistos -näyttelyn avajaisistaKoskettavin veistos palkittiinRiku Virtanen palkittiin maailmallaAmmattiviittomistoa netissäVammaisprofessuuri HelsinkiinKannanotto tulkkauspalvelustaPohjoismainen kuurosokeuden määritelmä nyt kirjanaFL Stina Ojalan väitöskirja on luettavissa myös verkostaRiku Virtasesta Nuori MenestyjäKommunikaatio ja synnynnäinen kuurosokeus kirjasarja valmisKannanotto koulutussisältöihinKannanotto viittomakielen ohjaajien työllistymiseenUusinta uutta Usherin oireyhtymästäTiedotteet 2010Tiedotteet 2009Tiedotteet 2008Tiedotteet 2007Tapahtumakalenteri 2012Perustietoa järjestöstäJärjestötoimintaKuurosokeiden ToimintakeskusKuulonäkövammaisten KuntoutumiskeskusAluesihteeripalvelutKommunikaatio­palvelutIT-palvelutViestintäTietoa kuurosokeudestaMateriaalipankkiHenkilökunnan yhteystiedot

Suomen Kuurosokeat ry:n kannanotto tulkkauspalvelusta

Tulkkauspalvelua järjestettäessä on erilaisten toimenpiteiden, kilpailutuksen ja ohjeistuksen toteuttamisessa kiinnitettävä huomiota ennen kaikkea siihen, minkälainen niiden vaikutus on palvelun käyttäjälle. Palvelun käyttäjälle on viimekädessä taattu lailla oikeus tulkkauspalveluun ja määritelty siihen kuuluvat asiat.

 

Tulkkauspalvelun tulee olla aina käyttäjälleen maksutonta. Tämä tarkoittaa, että tulkkauspalvelun käytöstä aiheutuvat oheiskulut on myös korvattava. Palvelun kilpailutus, palvelun tuottajille annettavat ohjeet tai muut toimenpiteet eivät saa johtaa tilanteeseen, missä tulkkauspalvelun saaminen käytännössä estyy, vaarantuu tai aiheuttaa palvelun käyttäjälle kustannuksia.

 

Meitä huolestuttavat seuraavat tietoomme tulleet asiat:

 

1. Tulkkien ateriakustannusten maksaminen

Kela on ohjeistuksillaan päättänyt, että tulkin ateriakuluja ei enää korvata tilanteissa joissa tulkki joutuu ruokailemaan asiakkaan kanssa. Ongelma on varsin konkreettinen ja tulee esille seuraavan esimerkin kautta.

 

Kuulonäkövammainen haluaa osallistua jouluaterialle seisovassa pöydässä ja tarvitsee siihen tulkin. Jouluaterian hinta on 30 euroa. Tulkki tilataan 3 tunniksi. Ravintola ei suostu siihen, että tulkki tulee vain opastamaan, vaan hänestäkin pitää maksaa ruokailumaksu. Kela katsoo, että se ei maksa tulkin ruokailua. Tulkkifirma katsoo, että sille ei ole kannattavaa lähettää tulkkia tällaiselle keikalle. Tästä seuraa, että asiakas ei saa tulkkauspalvelua. Jos asiakas tulkkauspalvelun saadakseen maksaa kyseisen ruokailun, ei hän saa korvausta tulkkifirmalta eikä Kelalta, jolloin tulkkauspalvelu ei ole hänelle maksutonta.

 

Pelkomme on, että Kelan valitsema käytäntö aiheuttaa tilanteita, missä kuulonäkövammaisen asiakkaan oikeus saada tulkkauspalvelua tosiasiassa vaarantuu.

 

2. Tulkkien kokouspakettihintojen maksaminen

Kokouspakettihintojen osalta ongelmana ovat vastaavat asiat kuin ruokailukustannusten kohdalla. Usein kokouspakettihintoihin sisältyy myös tilakustannuksia. Esimerkiksi kuurosokeiden kokoontuessa kokoukseen on tulkkien määrä isompi kuin kuurosokeiden osallistujien.

Tästä on seurauksena se, että tarvittavan tilan koko kasvaa. Monissa paikoissa tilavuokra on sidottu tilattaviin tarjoiluihin. Näin ollen pelkkä ateriakustannus erillään täysihoitopaketista voi nousta kohtuuttoman kalliiksi. Jos tilakustannukset jaettaisiin vain kuurosokeiden osallistujien kesken, nousisi heidän osallistumis- ja ateriointikulunsa. Kuluja nostaa tulkkauspalvelun käyttö.

Näin ollen käytännössä aterioiden poimiminen erikseen kokouspaketeista aiheuttaa tilanteen, jossa tulkkauspalvelun käyttö nostaa kuurosokean maksamia kustannuksia. Tämä on tulkkauspalvelulain vastaista.

 

3. Tulkin lentolippujen peruutuskulujen korvaaminen

Kela on käynyt tulkkipalveluyritysten kanssa keskusteluja lentolippujen peruutuskuluista ja että niitä ei korvattaisi. Tästä on ollut seurauksena, että tulkkauspalvelua tuottavat yritykset haluavat tulkeille lentoliput, jotka on mahdollista vaihtaa tai peruuttaa kokonaan. Tällaiset tulkkien lentoliput ovat huomattavasti asiakkaiden lentolippuja kalliimmat. Kuurosokean on lentolippuja varatessaan tilattava liput myös tulkilleen. Vaarana on, että myös kuurosokean oman lipun hinta nousee, koska tulkin ja kuurosokean pitää matkustaa yhdessä. Suomen Kuurosokeat ry:n kokemuksen mukaan peruutuksia tapahtuu erittäin harvoin. Onko kokonaistaloudellisesti järkevää maksaa tulkin lipusta kolminkertaista hintaa, jos peruutuksien osuus kaikista matkoista on erittäin pieni?

 

4. Tulkin päiväkorvaus

Kilpailutuksessa on otettu käyttöön ns. päiväkorvaus yli 8 tunnin mittaisilta tulkkauksilta. Aiemmin tällaiset päiväkorvaukset ovat aiheuttaneet kuurosokeille tulkinkäyttäjille vaikeuksia saada tulkkia pitkäkestoisiin tulkkauksiin. Tai jos tulkin on saanut, on hänen työaikaansa voimakkaasti rajoitettu, jolloin asiakas ei ole saanut tulkkauspalvelua koko tilauksen ajalle. Pystyykö Kela takaamaan, että tällaisia tilanteita ei synny myös tämän uuden järjestelmän aikana?

 

5. Tulkkien työaikakysymykset (tulkit/työnantajat)

Kela on puuttunut tulkkien työaikajärjestelyihin ja ottanut huolekseen työnantajalle kuuluvia tehtäviä. Palveluntuottajayritykset ovat tulkkien työnantajina lähempänä tulkkeja eli työntekijöitään kuin Kela, ja pystyvät näin järkevämmin päättämään kulloiseenkin tilanteeseen sopivista työajoista. Näin pystytään paremmin takaamaan joustavuus, tulkkauksen saatavuus ja laatu vastaamaan parhaiten tulkkauspalvelun käyttäjän yksilöllisiä tarpeita.

 

Suomen Kuurosokeat ry:n näkemys on, että tulkkauspalvelun kehittäminen asiakkaiden yksilöllisiä tarpeita vastaavaksi vaatii jatkuvaa yhteistyötä asiakkaita edustavien järjestöjen kanssa. Yhteistyö tarkoittaa järjestöjen esittämien näkemysten todellista kuulemista ja huomioonottamista.

 

Helsingissä 1.6.2011

 

SUOMEN KUUROSOKEAT RY

Seppo Jurvanen
hallituksen puheenjohtaja