Sosiaalishaptinen kommunikaatio – kosketukseen perustuvat haptiisit ja hapteemit

Suomen Kuurosokeat ry:n kommunikaatiopäällikkö, KL Riitta Lahtisen esitelmä Sillalla-seminaarissa Hanasaaressa 14.2.2008.

 

Väitöskirjassani olen tutkinut merkityksellisen kosketuksen laajentumista erilaisissa kommunikaatio- ja ympäristötilanteissa 16 vuoden ajalta. Kehon neutraaleille alueille viestimisen havainnointi alkoi kuulonäkövammaisten ja kuurosokeiden parissa, joilla aistikanavan muutokset liittyvät arkielämään. Kuuroutumisen ja sokeutumisen myötä keho ja kosketus tulevat merkityksellisiksi tiedon hankkimisen ja vaihtamisen kanaviksi. Tutkimus on ensimmäinen systemaattinen kuvaus kuurosokean henkilön kosketukseen pohjautuvan kommunikaation kehittymisestä.

 

Tutkimus osoittaa, miten tietoa välittyy kosketuksen ja eri kehonosien kautta. Puheeseen, kehoon ja ympäristöön liittyy ominaisuuksia ja ilmiöitä, joita vastaanotetaan kuulo- ja näköaistin avulla. Kun kuurosokea henkilö ei kuule eikä näe keskustelijan kielellisiä eikä ei-kielellisiä viestejä, hän joutuu keskittymään kosketuksen ja kehon välittämään tietoon vastaanottaessaan ja tulkitessaan toisen viestejä ja tunnetiloja. Kuulon ja näön heikentyminen johti ympäristötiedon tehokkaaseen koodaamiseen kosketuksen kautta. Vähitellen kohderyhmä laajeni näkövammaisten kuulevien, ikääntyvien ja muiden kommunikaatio-ongelmaisten pariin. Kosketuksen perusteista hyötyvät kaikki ammattiryhmät ja perheenjäsenet, jotka käyttävät kosketusta jakaessaan tietoa.

 

Sosiaalishaptinen kommunikaatio on lähestymistapa, jossa jaetaan ympäristön visuaalista ja auditiivista tietoa. Eri osa-alueita kutsutaan haptiiseiksi. Tutkimus kuvaa haptiiseja eri tilanteissa aistitietoa täydentävänä ja itsenäisenä kommunikaationa. Haptiisit ilmentävät sosiaalishaptista palautejärjestelmää, sosiaalisia pikaviestejä, keholle piirtämistä, kontakteja henkilöihin ja ympäristöön sekä liikkeillä opastamista. Haptiisien avulla voidaan järjestelmä ulottaa tunneprofiilien tuottamiseen, eri taiteiden kokemiseen sekä harrastusten ja kilpailujen välittämiseen.

 

Merkityksellisestä kosketuksesta analysoitiin kosketukseen liittyviä elementtejä, joita kutsutaan hapteemeiksi. Niihin liittyy kokemus jaetusta henkilökohtaisesta kehoalueesta, kosketuskontaktin tarkoituksesta, kontekstista ja eri kommunikaatiokanavien käytöstä. Kommunikaatioetäisyydet muodostuvat täsmäetäisyydestä, arvioidusta etäisyydestä ja kosketusetäisyydestä. Fyysinen etäisyys jaetaan kauko-, pitkä-, keski- ja lähietäisyyteen. Sosiaalinen kehoavaruus sisältää haptiiseja lähettävät ja vastaanotettavat kehonosat ja kontaktialueet. Viestejä tuotetaan eri kehonosilla, yhdellä tai kahdella kädellä, niihin liittyy eri käsimuotoja ja käden orientaatioita. Keholliseen kosketukseen liittyvät kehojen orientaatiot, asennot, asentotasot, kosketuspuolet ja sosiaaliset yhteiset toiminnat. Laajennettuun kehoavaruuteen sisältyvät ympäristö- ja tilannetekijät. Liikkeiden hapteemit ovat liikkeen ja liikeradan suunnat ja suunnan vaihtumiset keholla, liikkeen suunnat henkilöiden välillä, painovoima, nopeus, toistumistiheys, koko ja laajuus, pituus, kesto, liikkeen pysähdys, rytmin muutos, muoto, piilo- ja nähtävissä oleva liike. Merkityksen laajentumiseen liittyy myös eri tunnetilojen ilmaisut.

 

Haptiikka liitetään kosketusaistin fysiologiseen prosessiin. Haptinen järjestelmä on monimuotoinen ja eri osista koostuva rakennelma. Sillä ei ole tiettyä aistielintä perinteisessä mielessä ja sen reseptorit ovat melkein joka puolella kehoa. Viime vuosisadalla Katz (1925/1989), Révész (1950) ja Gibson (1966) tutkivat kädellä saavutettavaa tietoa, kehon sisäistä aistikokemusta, liikkeiden tuomaa tietoa sekä ympäristön aistimista suhteessa maan vetovoimaan. Kontaktin, kosketuksen ja liikkeen yhdistelmästä syntyy aistikokemus iholla ja koko kehon toiminnassa (Révész, 1950). Haptisen tilan kokeminen painottaa juuri kokemusta ympäristöstä suhteessa kehokokemukseen. Tietoa vastaanotetaan käsillä ja koko keholla. Taktiili on kosketusta ja kosketukseen liittyvää aistihavaintoa. Haptinen havainto on kosketus, joka sisältää vahvan liikeosuuden tiedon välittymisessä. Kosketuksen ja tuntoaistin ilmiöitä kuvataan molemmilla käsitteillä. Taktiili korostaa vastaanottavaa sensoriikkaa ja haptiikka kokonaisvaltaista liikkeeseen perustuvaa informaation hakua. Tässä työssä haptiikka liitetään vahvasti ympäristötiedon jakamiseen ja kehon kokonaisvaltaiseen orientaatioon. Haptiikka on yläkäsite ja taktiili on rajatumpi alakäsite.

 

Lähteet mm.
Gibson, J. J. 1966. The senses considered as perceptual systems. Prospect Heights,      I.L.Waveland Press, Houghton Mifflin Co, Boston, USA.
Katz, D. 1925/1989. The world of touch. Krueger, L.E. (Edit. and transl.). Lawrence Erlbaum Associates, USA. Original: Der Aufbau der Tastwelt, Ergaenzungsband 11, Zeitschrift fuer Psychologie, 1925 by Johann Ambrosius Barth, Leipzig.
Révész, G. 1950. Psychology and art of the blind people. Longman, London.