Koonnut Jaana Marttila kuurosokeiden tulkkipalveluoppaan tekemisessä käytyjen keskustelujen ja lähdeaineiston pohjalta.
Ihmiset kaikkialla käyttävät kieltä kommunikoidessaan toistensa kanssa. Kielellinen viestintä voidaan jakaa kahteen osa-alueeseen: viestin tuottamiseen ja sen vastaanottamiseen. Viestejä vastaanotetaan normaalisti eri aistien kautta, jotta pystyttäisiin muodostamaan mahdollisimman hyvä kokonaiskuva ja sitä kautta ymmärrettäisiin asia viestin lähettäjän tarkoittamalla tavalla. Jotta viestiä vastaanottavalla henkilöllä on mahdollisuus ymmärtää viestin sisältö oikein, tulee eri aistein saatavan tiedon välittyä kokonaisuutena. Koska kuurosokealla henkilöllä on sekä kuulo- että näköaistin toiminta heikentynyt tai estynyt kokonaan, tulee viesti muuttaa kokonaisuutena vastaanottamisen kannalta sopivaan muotoon.
|
Puhutut ja viitotut kielet - määrittelyä
Kielet voidaan jakaa puhuttuihin kieliin ja viitottuihin kieliin. Kaikkiin kieliin kuuluu myös ei-kielellistä viestintää. Tätä ei-kielellistä viestintää ovat esimerkiksi puhujan ilmeiden, eleiden, äänenpainojen ja vaatetuksen tuottamat viestit. Ei-kielellisellä viestinnällä on tärkeä merkitys viestin sisällön ymmärtämisen kannalta. Se vahvistaa ja täydentää kielellisen viestin tarkoitusta.
Lue lisää>>
|
|
Näköaistilla eli visuaalisesti vastaanotettavat menetelmät
Viitotuissa kielissä viesti tuotetaan käsien liikkeillä, ilmeillä sekä suun ja vartalon liikkeillä. Viesti otetaan vastaan näön avulla, jos toiminnallinen näkö on riittävä. Puhutun kielen sanaa vastaa viitotussa kielessä viittoma. Viittomien ohella sormiaakkoset ovat yksi oleellinen osa viitottuja kieliä.
Lue lisää>>
|
